Kuuntelen surumielistä ruotsinkielistä musiikkia ja mietin, uskaltaisinko todella lähteä Ruotsiin, jos vuoden päästä pääsisin.
Uskaltaisinko?
Voisinko vaan lähteä?
Kai voisin.
Jos haluaisin.
Haluanko sitä todella?
Tällä hetkellä haluan vaan yhtä asiaa kaikista eniten.
Sitä, että kyyneleet loppuis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti