Tää on niin järjetöntä painajaista kaikki.

Mun on pakko syödä sitä, mitä uskallan syödä. Vaikka se olis vaan leipää ja herneitä ja yhtä tiettyä jogurttia, niin kuin tänään. Viime syksynä söin vaan pehmeetä ruokaa, suklaata ja hapankorppua.
Oikeesti, mä pelkään ruokaa ja syömistä. Se on ihan sairasta.
En tiiä mitä teen. Itken vaan kun ahdistaa niin paljon jo pelkkä ruoan näkeminen tai ajatteleminen.
Mutta ei tää mikään ongelma ole.

Musta tuntuu, etten riitä tällaisena.
Ja on ihan hirveen vaikee olla tekemättä mitään typerää. Oon elänyt niin "normaalisti" (syömisjuttuja lukuunottamatta) nyt kesällä että huhhuh.

Viime aikoina on taas tullut käytettyä alkoholia vähän ajattelemattomasti. Tänäänkin join pullon kuohuviiniä ja pari siideriä kolmioilla.
En sentään oo tehnyt tiikerejä.
Mutta tätä kaikkea muuta nyt siis joo. Hups.

Mua pelottaa että tää lähtee ihan hallinnasta eikä mulla oo kovin vahvaa tukiverkkoa.
Mua pelottaa että jään yksin.
Siinä se totuus.