***SAIRASTA PASKAA JOTA EN KEHTAISI EDES MYÖNTÄÄ***

Voi vittu miksi mä edes kirjoitan tänne?
No ihan sama.

En jaksa syödä. En uskalla syödä. En vittu OSAA syödä enää järkevästi ja normaalisti.
Haluaisin että mun painoindeksi ois 17, haluaisin kuun taivaalta ja Linnanmäen ihan omaksi, haluaisin että joku tulisi ja paijaisi ja sanoisi että voin itkeä mutta VITTU EN VOI en saa en pysty en vaan... en vaan... aaaaargh.

Itkin viime yönä ja itkin ja itkin ja itkin ja haukoin henkeä koska oli pahoja muistoja ja flashbackeja ja koska olin syönyt.

Nytkin on paha olo vaikka oon syönyt aika vähän mutta silti liikaa.
Musta tuntuu etten ansaitse elämää ja etten saisi olla elossa ja etten saisi olla tällainen.

vittuvittuvittu miks mun pää hajoaa nyt?

Tuntuu kuin valehtelisin vaikken valehtele. Hiljaa oleminen tuntuu valheelta.
Hiljaisuus tuntuu siltä kuin väittäisin että kaikki on hyvin, vaikka ei tietenkään mun pidä huudella siitä että on vaikeaa, en halua joutua mihinkään ongelmiin nyt.
Voi paska mä sekooooon.

///->

Oooh fucking fucking fuck jos nyt suoraan saan sanoa.
Ei vittujen vitun paska vittu.
En saa nukuttua, poltin äsken kolme tupakkaa ja tuli parempi mieli pariksi minuutiksi, puhun liikaa ja sanon liian vähän, pelleilen ja suunnittelen ja aaaaargh mua ahdistaa! mun täytyy saada huomenna syödä vain ja ainoastaan just tasan tiettyjä asioita! vittttttuuuuuuuuuu. mä en pysty tähän. en niin vittu pysty en en en en en.