On niin paha olla että tekisi mieli tiikerejä mutta tiiän etten voi.
En myöskään halua enää ikinä syödä mitään.
Enkä hengittää.
Haluan mennä tekemään hukkumisharjoituksia.
Ja oikeesti haluan tiikerejä niin niin niiiiin paljon!

Liikaa huolia ja murheita ja turhia toiveita.
En tajuu miten ikinä selviin tästä.
Tiiän että jos sinnittelen pari kuukautta ni kaikki helpottuu ja puolessa vuodessa saan itteni kuiville talousasioissa mut entä jos tekee vaan mieli käyttää lääkkeitä väärin ja juoda aivot pellolle ja tehdä tiikerejä?!

Oon niin väsynyt tähän, oikeesti.
Oon niin väsynyt haluamaan kuolemaa päivästä ja yöstä toiseen.
Jumala ota mut jo pois.