Huomaan että pitäis mennä nukkumaan kun haluisin vaan vetää pään täyteen kaikkea.

En jaksa mun elämää, en jaksa tätä surullisuutta, en jaksa sitä että mulla on ikävä.
En jaksa sitä että oon niin yksin.
En jaksa kun ahdistaa.
Surullinen.
Mä en jaksa olla enää surullinen, ihan oikeesti.

Mut mä en myöskään jaksa ruveta iloiseks ja onnelliseks.

Mä haluan vaan pois.
Väsyttää...