Säikähdin peilikuvaa.
Se en ole minä.
Se en vaan ole minä.
Tää rikkinäinen ei ole minä.
Silmät kuopalla ja turvonneet yhtä aikaa.
Se en ole minä.
Ihan oikeesti, pelästyin tosi paljon koska se en vaan ollut minä.
Voi luoja mitä mä teen?
Mua pelottaa tää ihan kauheesti.
Se en ole minä.
Tuntuu kuin tukehtuisin.
Oon vaan niin väsynyt ja peloissani.
Se en ollut minä tänään.
Eikä eilenkään.
Roiskutin vettä sen naamalle mutta se ei ole kaunis eikä Jumalan luoma ihme eikä ihana eikä reipas eikä vahva.
Se mun peilikuva haluaa kuolla.
Aikoo kuolla.
Edelleen.
Ja se on sittenkin ehkä minä.