Miten kellään voi olla koko ajan näin paha olla?

En tajuu.

Siksi haluisin nyt vaan olla yksin.
Jätän epä-kodin pian, käyn siellä vielä kerran (olen kaksi päivää, ehkä jopa kaksi yötä), tekemässä pari juttua ja hakemassa kamat.
Sitten se on ohi.
Sitten koittaa uudet tuulet.

Voisin lähteä Sveitsiin.
Olen sveitsi.
Olen puolueeton, olen kaikkien puolella enkä ketään vastaan.
Olen turva.
En ole.
Ei minuun kannata turvautua.

Ei sitä koskaan tiedä mitä elämä heittää eteen.
Huvipurren vai hulluja ideoita.
Unihiekkaa, untuvaa, ulkosuomalaisuutta.
Naurua, nyrpeyttä, nöyryyttä, niuhotusta.
Kontrollia, kaaosta, Kaikkivaltiaan.
Läsnäoloa, lämpöä, läheisyyttä.
Välttämistä, viileyttä, vuokranmaksuongelmia, vuosituloja.

Ei sitä koskaan tiedä.
Niin kuin ei tiedä sitäkään, kuolenko.
Aionko kuolla.
Haluanko kuolla.
Itkenkö jo tänään vai itkenkö vasta huomenna.