En ymmärrä mistä nää kaikki painajaiset tulee.
Parin viime yön aikana mut on ystävieni toimesta heitetty pois koululta (absurdia, sillä oon täällä enää 4 päivää), oon eksynyt autolla metsään, oon saanut ystäviä takaisin ja jopa menettänyt uudelleen. Viime yönä huusin äldsta&bästalle taas. Huusin ja itkin. Muistan mitä huusin. Huusin: "Sä et vaan voi tehdä noin enää!"

Kuuntelen herkkismusaa. Heräsin hieman turhan aikaisin, tai siis että ei ois tarvinnut herätä näin aikaisin vielä mut ei nukuttanut enää.
Väsyttää siis. Yllättäen.
Mun pitäis lakata sanomasta että väsyttää. Hoen sitä ihan liikaa.
Mutta kun väsyttää.
Oon väsynyt tähän kaikkeen.
Oon väsynyt tähän pimeyteen ja turhautumiseen ja painajaisiin ja ahdistukseen ja siihen ettei koskaan mikään suju ja toimi!
Oon väsynyt itteeni.
Ja pelkäämiseen.

Ei saa huutaa.

En tiiä saanko pidettyä kontrollia.
(No saan tietysti. Ei hätää!)