Ihan kauhea väsymys ja sellai jälkiahdistus. Rauha ei ihan vielä ulotu potentiaalisesti stressaavien ja ahdistusten jälkimaininkeihin.

Oon ollut kaks viikkoa kuivilla lääkkeistä. Mulla on käsittämätön tsemppi päällä ja tahto saada asiat muuttumaan!
Ja oon ollu ikuisuuden ilman tiikerejä. Omasta mielestäni ansaitsisin tästä hyvästä jo sen perhosen! Ehkä synttärilahjaks sit... ;)

Nyt meen epäkotiin taas ja pelkään että uusi ystävä on siellä. Tekee vaan niin kipeää tietää että satutin sitä oikeesti. Be my butterfly.
Toivottavasti kaikki menis taas hyväks.