sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Yhtäkkiä ulkona onkin pimeää.
Kummallista.
Tai on sitä pimeää ollut jo pitkään, monta tuntia nyt mutta...
Niin.
Siellä kauempana missä olin, siellä ei ollut näin pimeää. Tai siltä ainakin tuntui.

Sisällä ei ole nyt pimeää. Kovin paljon olen tsempannut ja se lämmittää.
Ja se hiljainen läsnäolo... En ehkä uskalla sanoa sitä ääneen enää mutta sanon uudelleen täällä: kiitos. Teit hyvin.

Mutta niin.
Hämmentää tämä pimeys.
Miten yhtäkkiä ollaan jo näin pitkällä..?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti