Väsyttää ja ahdistaa.
Nyt on paha olo.
Ensin en syönyt mitään, en halunnut enkä suostunut. Nyt oon syönyt ja on huono olo. Oon syönyt näkkäriä ja karkkia ja sipsejä.
Mä toivon, että saan jonain päivänä anteeksi. En välttis pitkään aikaan, mutta toivon, että jonain päivänä. Mä niin, niin paljon toivon, että voisin saada anteeksi. Oon tehnyt väärin, oon tehnyt niin sanoinkuvaamattoman väärin niin montaa ihmistä kohtaa niin monta kertaa. Mua väsyttää kun oon tehnyt samat virheet jo sata kertaa. Mua väsyttää se, että oon satuttanut niin paljon.
Pahinta ei ollutkaan nyt se toisen ihmisen menettäminen, ystävän menettäminen, vaan tieto siitä, että mä satutin niin pahasti.
MINÄ. Satutin toista ihmistä.
Aiemmin ystävän menettäminen on ollut pahinta, mutta nyt ei.
Nyt sattuu sisälle koska minä satutin.
Toivon, että saisin anteeksi jonain päivänä tän kaiken.
Rakasta sä Jumala mua kun muut ei pysty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti