lauantai 10. maaliskuuta 2012

Haluan palata takaisin elokuiseen lauantai-iltapäivään, jolloin huolestutin monta rakasta ja vähemmän rakasta ihmistä.

Haluan palata sinne, takaisin hientuoksuiselle, kuumalle hiekkatielle, jota pitkin juoksin. Sanoin, että olin lenkillä. Oikeasti olin menossa kuolemaan. Ja silti en kuollut.
Haluan takaisin sinne. Haluan järven rantaan, haluan katsella veden pintaa, omaa heijastusta, mahdollisuutta.
Haluan liukua kalliolta syvään veteen, viileään veteen, jota kosketin varpaallani. Haluan liukua pinnan alle upoksiin, unohduksiin.

Sen sijaan juoksin ilman paitaa, sanoin olleeni lenkillä, vaihdoin vaatteet ja huuhtelin kasvot ja olin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Mutta niin olivat muutkin.

Jäi siitä mullekin traumat. Mä haluaisin purkaa ne, haluisin purkaa sen olon, haluaisin kertoa hänelle joka huolestui paljon, joka ei suostunut puhumaan mun kanssa sen jälkeen ja jota mä edelleen rakastan ihan liikaa.

you bleed just to know you're alive.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti