Eilen ahdisti vähän, ja tänään aamu valkeni taas hyvänä, mutta sitten en tiedäkään, koska kaikki on niin sekavaa ja oon unohtanut miten totta puhutaan.
Yhtäkkiä tuli kesäisyys mieleen ja heti paljon kipeitä haavoja aukesi ja sitten taas vaan... yhtäkkiä haluan vain pois tästä elämästä, tästä ruumiista, tästä päästä. Pois näiden muistojen ulottuvilta mutta jokainen solu muistaa, korvat ja silmät muistaa ja kaikki muistuttaa kaikesta siitä minkä oon tuhonnut, eikä mulla ehkä olekaan vaihtoehtoja kuin kadota pois jotta tää helpottais.
Miksi tää käy näin yhtäkkiä taas????