KAIKKI HYVIN.

Neljäkymmentäyhdeksän tikkaria.
Kaikki hyvin.
Selviän kahdeksan päivää.
Vaikka ois kuinka kamalaa.

Min äldsta... eieiei. Nyt ei saa aloittaa. Nyt haluan olla hiljaa, haluan antaa rauhan. Olla rauhassa, rauhoittua, antaa olla rauhassa.
En saa enää painostaa.
En saa enää olla surusilmäinen enkä ahdistava.
En saa pelottaa tai aiheuttaa huolta.
Sen aika on nyt ohi.

Kiitos kun huolit puolikkaan.
Nyt mun on oltava sun silmissä kokonainen.
Haluaisin laittaa ylleni paidan, jossa lukee: "rikki"
Haluaisin käpertyä sänkyyn nukkumaan, kuunnella kuinka sade ropisee ikkunaa vasten ja itkeä.
Täällä ei edes sada oikeasti.

Kaipaan sitä että kaikki ois vaan hyvin.

Vielä on vähän vaikea luottaa siihen, etten tule hylätyksi.
Ego haluaa kokeilla.
Egopsykologiaa. Hah. Paskaa. Ego on kiukutteleva kakara joka huutaa ja raivoaa ja itkee ja tuhoaa mun ihmissuhteet.
Ja mä vaan annan sen tapahtua.