Jotenki salaa toivon että joku huomaisi miten väsynyt olen. Sanoisi ettei oo pakko hymyillä. Tää on kovin raskasta ja epävarmuus raastaa mieltä koko ajan.
Entä jos en selviikään? Jos pikkuhippuihmeestä huolimatta herään jonain aamuna siihen vastustamattomaan tunteeseen että haluanki vaan pois?
Entä jos luovutan kuitenkin?