Hei, rakas ihana kamala vihaamani.

Et koskaan varsinaisesti pyytänyt tai halunnut ystävyyttäni. Minä vain tulin ja luotin ja aloin ystäväksesi. Eli oikeastaan kaikki on minun syytäni.

Siksi on oikeastaan ihan oikeus ja kohtuus, ettet ole ystäväni. Ethän sitä koskaan halunnut.

En kysynyt sinulta, haluatko tietää, haluatko kuulla, haluatko auttaa.
Olit vain sattumalta paikalla.
Satuit olemaan siinä ja siksi minun oli helppo rakastaa sinua.
Anna anteeksi, että vein sinulta vapaudentunteen.
Anna anteeksi, etten osannut olla kunnolla. Anna anteeksi, etten tehnyt hyvin, tein ainoastaan todella, todella huonosti. Olen pahoillani. En osannut muuta kuin vanhat, huonot toimintamallini. En tiedä, osaanko vieläkään, mutta ainakin yritän opetella niitä kovin. Olen päättänyt yrittää. Ennen en yrittänyt edes elää, nyt yritän. Sinä sait minut haluamaan muutosta. Olen siitä sinulle kiitollinen. Olen sinusta kiitollinen. Opetit hylkäämällä paljon. Tulisit silti takaisin. Olet minulle tärkeä, enkä voi kuin rukoilla, että jonain päivänä näkisit minut taas. Nyt olet sokea minun suhteeni, mutta ehkä jonakin päivänä minua siunataan jälleen sinulla.