Nyyhkyleffa yksin. Tää on niiiiin väärin. Vollotan kuin viimeistä päivää.
Suututtaa. Olen yksin. Olen ilman Jumalaa ja ilman tärkeintä ystävääni.
LUOTIN SUHUN.
Et vain koskaan voinut luottaa muhun.
Et antanut mulle mahdollisuutta osoittaa, kuka todella olen.
Se on surullista.
Olisin halunnut, en vain saanut tilaisuutta vielä.
Tajuathan, että me nähtiin oikeasti vain kerran. Me nähtiin oikeasti vain kerran sinä aikana, kun sovittiin, että yritetään vielä.
YKSI KERTA.
Miten sellaisesta voi päätellä mitään?
MIKSET ANNA MULLE MAHDOLLISUUTTA YRITTÄÄ?
Etkö välitä?
Voi Luoja mä rakastan sua.
Siksi annan sun mennä.
Oon uuvuksissa ja yksin, mutta annan sun mennä.
Rakastan sua niin paljon.
Rakastan sua niin paljon että annan sun mennä vaikka tää kaikki onkin ihan hirveen väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti