Tyttö sinä olet sairas.
Tyttö sinä et ole tähti, sinä et ole terve.

Ai että väsyttää.
Kaikki.

Oon ollut tällä viikolla tosi yksinäinen, oon ollut lähinnä yksin mutta silti en oo ollut mitenkään erityisemmin onneton.
Tai välillä joo. Mut en niin paljon kuin oisin voinu olla.

Oon lähinnä ikävöinyt every now and then. Oon kaivannut äldsta&bästaa, oon kaivannut ihanaa uutta ystävää, oon kaivannut kovin paljon.
Oon itkenyt ja vollottanut ja raivonnut yksinäni, mutta todella vähän. Pääasiassa oon ollut vain tyyni ja hiljainen, rauhaisa. Sellainen, kuin olen aina halunnutkin olla. Nauravainen, iloinen, positiivinen.

En halua tätä negistelyä enää. Haluan pysytellä positiivisena. Kaikki on helpompaa niin.

Oon jaksanut vähän opiskellakin, ja jatkan ens viikolla tätä reipasta menoa.
Nyt haluun vaan nukkua niin kauan kuin koirat antaa.
Ja huomenna soitan vähän klassista vaikka käteen sattuu. Syön kaupan valmismakaronilaatikkoa, askartelen toivottavasti kaverin kanssa ja chillaan. Yritän puhua ystävälle järkeä. Kaikki hyvin.

En halua kuolla.
Se on ainakin hyvin, jos kaikki ei olekaan.
Mutta en halua enää ikinä haluta kuolla. Se on kamalaa.